Henselin lemma
Tässä postauksessa käsitellään Henselin lemmaa: jos polynomilla P∈Z[x] on juuri modulo p, monessa tapauksessa sillä on juuri modulo pk kaikilla k.
Muuttujalla p viitataan aina alkulukuun. Muistutetaan, että P(a)≡P(b)(modm) kaikilla a≡b(modm), P∈Z[x].
Henselin lemma
Olkoon P∈Z[x] annettu, ja olkoon x∈Z sellainen, jolla P(x)≡0(modpk). Oletetaan, että P′(x)≢0(modp), missä P′ kuvaa P:n derivaattaa. Tällöin on olemassa sellainen y∈Z, jolla x≡y(modpk) ja P(y)≡0(modpk+1).
Todistus
Osoitetaan ensin seuraava väite:
P(a+bpk)≡P(a)+bpkP′(a)(modpk+1)Kirjoitetaan P(x)=c0+c1x+…+cdxd, missä ci ovat kokonaislukuja. Tällöin binomilauseen avulla saadaan yhtälö
P(a+bpk)=c0+c1(a+bpk)+c2(a+bpk)2+…+cd(a+bpk)d≡ c0+c1(a+bpk)+c2(a2+2abpk)+…+cd(ad+dad−1bpk) ≡c0+c1a+c2a2+…+cdad+bpk(c1+2ac2+…+cddad−1) ≡P(a)+bpkP′(a)(modpk+1)
Tutkitaan nyt lukuja muotoa x+bpk. Kirjoitetaan P(x)=spk, missä s∈Z. Väitteen nojalla P(x+bpk)≡pk(s+bP′(x))(modpk+1). Koska P′(x)≢0(modp), on olemassa sellainen b, jolla s+bP′(x)≡0(modp). Tällä b valitaan y=x+bpk. Tämä todistaa väitteen.
Korollaari
Olkoon x sellainen, jolla P(x)≡0(modp). Oletetaan, että P′(x)≢0(modp). Kaikilla k on olemassa sellainen xk, jolla P(xk)≡0(modpk).
Todistus
Henselin lemman nojalla voidaan rekursiivisesti muodostaa lukujono xk, jolla on haluttu ominaisuus. Yksityiskohdat jätetään lukijalle.
Henselin lemmalla on useita sovelluksia:
Sovellus 1
Olkoon P polynomi, joka ei jakaudu rationaaliluvuissa tekijöihin. Jos yhtälöllä P(x)≡0(modp) on ratkaisu, kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)≡0(modpk) on ratkaisu kaikilla k.
Todistus
Koska deg(P′)<deg(P), ja P ei jakaudu rationaaliluvuissa, on polynomien P ja P′ suurin yhteinen tekijä 1. Bezout’n lemman nojalla on olemassa sellaiset kokonaislukukertoimiset polynomit X,Y, joilla PX+P′Y=N jollain N∈Z, N≠0.
Oletetaan, että yhtälöllä P(x)≡0(modp) on ratkaisu x=a. Jos P′(a)≡0(modp), pätee N≡P(a)X(a)+P′(a)Y′(a)≡0(modp). Tämä tapahtuu vain äärellisen monella p. Täten kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)≡0(modpk) on ratkaisu kaikilla k Henselin lemman korollaarin nojalla.
Sovellus 2
Schurin lausetta voidaan yleistää seuraavasti:
Olkoon P∈Z[x] ei-vakio. On olemassa äärettömän monta p, joilla yhtälöllä P(x)≡0(modpk) on ratkaisu kaikilla k.
Todistus
Jos P on jakautumaton, väite pätee Schurin lauseen ja sovelluksen 1 nojalla. Jos P jakautuu, valitaan jokin P:n jakautumaton tekijä D. Käyttäen sovellusta 1 polynomille D ja Schurin lausetta saadaan sovelluksen 2 väite pätemään D:lle ja näin myös P:lle.
Harjoitustehtäviä
Olkoot b ja c kokonaislukuja, ja määritellään f(x)=(x+b)2−c.
i) Jos p on sellainen, jolla c≡0(modp), mutta p2 ei jaa c:tä, osoita, että f(n) ei ole jaollinen luvulla p2 millään kokonaisluvulla n.
ii) (Korjattu versio) Olkoon q≠2 sellainen alkuluku, joka ei jaa c:tä. Jos q jakaa luvun f(n) jollain kokonaisluvulla n, osoita, että kaikilla positiivisilla kokonaisluvuilla r on olemassa kokonaisluku n′, jolla qr jakaa luvun f(n′).
Sovelluksen 1 yleistys
Olkoon P∈Z[x]. Oletetaan, että yhtälöllä P(x)≡0(modp) on ratkaisu. Osoita, että kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)≡0(modpk) on ratkaisu kaikilla k∈Z+.
Olkoon P∈Z[x] toisen asteen polynomi. Olkoon S niiden alkulukujen p joukko, joilla P(n)≡0(modp2) kaikilla n∈Z. Osoita, että on olemassa äärettömän monta n, joilla P(n) ei ole jaollinen minkään alkuluvun p neliöllä, missä p∉S.