Processing math: 100%

Henselin lemma

Tässä postauksessa käsitellään Henselin lemmaa: jos polynomilla PZ[x] on juuri modulo p, monessa tapauksessa sillä on juuri modulo pk kaikilla k.

Muuttujalla p viitataan aina alkulukuun. Muistutetaan, että P(a)P(b)(modm) kaikilla ab(modm), PZ[x].

Henselin lemma

Olkoon PZ[x] annettu, ja olkoon xZ sellainen, jolla P(x)0(modpk). Oletetaan, että P(x)0(modp), missä P kuvaa P:n derivaattaa. Tällöin on olemassa sellainen yZ, jolla xy(modpk) ja P(y)0(modpk+1).

Todistus

Osoitetaan ensin seuraava väite:

P(a+bpk)P(a)+bpkP(a)(modpk+1)

Kirjoitetaan P(x)=c0+c1x++cdxd, missä ci ovat kokonaislukuja. Tällöin binomilauseen avulla saadaan yhtälö

P(a+bpk)=c0+c1(a+bpk)+c2(a+bpk)2++cd(a+bpk)d c0+c1(a+bpk)+c2(a2+2abpk)++cd(ad+dad1bpk) c0+c1a+c2a2++cdad+bpk(c1+2ac2++cddad1) P(a)+bpkP(a)(modpk+1)

Tutkitaan nyt lukuja muotoa x+bpk. Kirjoitetaan P(x)=spk, missä sZ. Väitteen nojalla P(x+bpk)pk(s+bP(x))(modpk+1). Koska P(x)0(modp), on olemassa sellainen b, jolla s+bP(x)0(modp). Tällä b valitaan y=x+bpk. Tämä todistaa väitteen.

Korollaari

Olkoon x sellainen, jolla P(x)0(modp). Oletetaan, että P(x)0(modp). Kaikilla k on olemassa sellainen xk, jolla P(xk)0(modpk).

Todistus

Henselin lemman nojalla voidaan rekursiivisesti muodostaa lukujono xk, jolla on haluttu ominaisuus. Yksityiskohdat jätetään lukijalle.

Henselin lemmalla on useita sovelluksia:

Sovellus 1

Olkoon P polynomi, joka ei jakaudu rationaaliluvuissa tekijöihin. Jos yhtälöllä P(x)0(modp) on ratkaisu, kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)0(modpk) on ratkaisu kaikilla k.

Todistus

Koska deg(P)<deg(P), ja P ei jakaudu rationaaliluvuissa, on polynomien P ja P suurin yhteinen tekijä 1. Bezout’n lemman nojalla on olemassa sellaiset kokonaislukukertoimiset polynomit X,Y, joilla PX+PY=N jollain NZ, N0.

Oletetaan, että yhtälöllä P(x)0(modp) on ratkaisu x=a. Jos P(a)0(modp), pätee NP(a)X(a)+P(a)Y(a)0(modp). Tämä tapahtuu vain äärellisen monella p. Täten kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)0(modpk) on ratkaisu kaikilla k Henselin lemman korollaarin nojalla.

Sovellus 2

Schurin lausetta voidaan yleistää seuraavasti:

Olkoon PZ[x] ei-vakio. On olemassa äärettömän monta p, joilla yhtälöllä P(x)0(modpk) on ratkaisu kaikilla k.

Todistus

Jos P on jakautumaton, väite pätee Schurin lauseen ja sovelluksen 1 nojalla. Jos P jakautuu, valitaan jokin P:n jakautumaton tekijä D. Käyttäen sovellusta 1 polynomille D ja Schurin lausetta saadaan sovelluksen 2 väite pätemään D:lle ja näin myös P:lle.

Harjoitustehtäviä

Iberoamerican, 1990, T3

Olkoot b ja c kokonaislukuja, ja määritellään f(x)=(x+b)2c.

i) Jos p on sellainen, jolla c0(modp), mutta p2 ei jaa c:tä, osoita, että f(n) ei ole jaollinen luvulla p2 millään kokonaisluvulla n.

ii) (Korjattu versio) Olkoon q2 sellainen alkuluku, joka ei jaa c:tä. Jos q jakaa luvun f(n) jollain kokonaisluvulla n, osoita, että kaikilla positiivisilla kokonaisluvuilla r on olemassa kokonaisluku n, jolla qr jakaa luvun f(n).

Sovelluksen 1 yleistys

Olkoon PZ[x]. Oletetaan, että yhtälöllä P(x)0(modp) on ratkaisu. Osoita, että kaikilla paitsi äärellisen monella p yhtälöllä P(x)0(modpk) on ratkaisu kaikilla kZ+.

Kiinatehtävän yleistys

Olkoon PZ[x] toisen asteen polynomi. Olkoon S niiden alkulukujen p joukko, joilla P(n)0(modp2) kaikilla nZ. Osoita, että on olemassa äärettömän monta n, joilla P(n) ei ole jaollinen minkään alkuluvun p neliöllä, missä pS.